Koh Samed - pienen pieni pala paratiisia

Tsilirimpsisrallaa ja tervetuloa taas tänne Thaikkujuttujen pariin! 

Raskaan harjoitteluviikon jälkeen oli aika kaivaa rinkka kaapista, heittää bikinit, pyyhe ja aurinkorasva rinkan pohjalle ja lähteä matkalle kohti Koh Samedin saarta. En ollut ihan laskelmoinut tarkalleen, enkä oikeastaan edes katsonut kartasta mihinkä asti olen menossa. Luulin, että Koh Samed on lähellä Bangkokia, joten siinä oli tarpeeksi tietoa mulle 😀 Matkatessa matkan pituus tuli hiukan yllättäin.. 

Olemme rinkan kanssa kulkeneet vasta lyhyen matkan yhdessä, mutta hänestä on pienessä ajassa tullut minulle hyvin rakas verme. Oma pikku Osprey 💗

Lauantaiaamusta tosiaan lähdin vähän puolilla valoilla matkaan, kun edellisyönä meni myöhään taksia metsästäessä syrjäisemmällä alueella keskellä yötä. Nyt sanoessani näin lienee pakko myös selittää miksi olin siihen aikaan syrjäisellä alueella metsästämässä taksia.. Olimme perjantai-iltana uuden kaverini kanssa käymässä eräässä paikallisessa livemusiikkibaarissa, jonka jälkeen lähdimme käymään vielä hänen kaverinsa luona, joka asui siis aika kaukana kaikesta(Bangkokin alueella kuitenkin, mutta sekin on aika laaja käsite.) No sitten jossain vaiheessa rupesin haaveilemaan kotiinlähdöstä, kunnes aloin miettiä, että mistäköhän mahdollisesti saan taksin tähän aikaan yöstä(3am) täällä syrjäseudulla. Ei muutakun seisomaan tien varteen ja toivomaan parasta, nimittäin eihän täällä voi soittaa taksia samalla tavalla kuin Suomessa. Yritimme kokeilla Grabtaxi-sovellusta, mutta se ei toiminut.. Jännä tunne oli, kun ei ollut pienintäkään aavistusta siitä, että koska taksi tulee. Se olisi yhtä lailla voinut olla 2 minuuttia tai 2 h. No tuli siinä odoteltua sitten jokunen puoli tuntia lähes pilkko pimeässä. Kokemus taas sekin, vähän kyllä pelotti.

Tässä baari, jossa olimme perjantai-iltana aikaa viettämässä. Huippupaikka, mieletön tunnelma. Omistajana paikallinen vanhempi nainen, Melinda, joka oli myös itse lavalla laulamassa. Bändi soitti kaikkia klassikoita Hotel Californiasta kaiken maailman kantrilurituksiin. Aivan mieletöntä, ja kuten näkyy, paikka oli tupaten täynnä.

Tässä paikassa seisoskelin odottelemassa taksia. Ääninä vain kulkukoirien haukunta ja satunnaiset rasahdukset pimeistä puskista.. 

Nyt takas aiheeseen äkkiä, eli KOH SAMED BABY! Matkustus sinne tapahtui näin: otin taksin Pathum Thanista lähimmälle BTS Skytrain pysäkille( ~30 min, 200 tbh eli noin 5€), Sky Trainilla Bangkokin Ekkamain linkka-asemalle( BTS ~30 min, 42 tbh eli n. 1€), Ekkamailta 5 h bussimatka Ban Phen satamaan(~200tbh) ja tunnin lauttamatka Koh Samedille(50 tbh per suunta, eli päälle euron). 

Kyllä se on vanha ja ruosteinen bussi mikä perille vie, eikä mikää uus. No okei, pakko myöntää, että näillä kyydeillä 5h oli kyllä pikkiriikkisesti liikaa.  Istumalihaksia vaadittiin.

Kuva paattimatkalta, Koh Samed häämöttää edessäpäin.

No, perille päästyä ensimmäisenä alkoi turistin rahastus mikä  myös tarkoitti mulla hermojen kiristymistä. Tiesin, että saarella peritään luonnonpuistomaksu, mutta siis oikeasti. Ensimmäisenä turisti maksoi 20 tbh(0,50€) sataman ylläpitomaksua. Seuraavaksi oli etsittävä taksi jostain. No, länsimaalainen turisti maksoi 200 tbh, thaituristi alle 100tbh, mutta minkäs minä naamalleni mahdoin. Siinä on vähän paha lähteä inttämään mitään, muuten jää rannalle ruikuttamaan kirjaimellisesti kun satamassa kerran oltiin ehhehe.😂😂 Se siinä ehkä kaikista eniten ärsyttikin, että ei voi muuta tehdä kuin maksaa, omalle hotellille oli sen verran pitkä matka ettei sitä olisi voinut kävelläkään. Taksi vei tosiaan vielä läpi "tullista", jossa sitten maksettiin tämä 200tbh tätä luonnonpuistomaksua. Sitäkin tosiaan turisti maksoi 200 tbh, paikallinen maksoi alle 100 tbh,  mikä mielestäni on väärin koska yhtä lailla paikallinen ihminen kuluttaa sitä luonnonpuistoa kuin valkonaamakin. Nyt kun on itse asunut alueella, missä hinnat ovat hyvin halvempia kuin turistimestoissa, niin tuntuu kaikki niin kalliilta! Mutta joo, huoleni kaikkosivat sillä samalla sekunnilla kun tajusin hotellille päästessäni, minkälaiseen paratiisiin olin tullut. 

Hotelliksi oli lukuisista majapaikoista tällä kertaa valikoitunut Samed Ville Resort, joka ei ollut mikään halvimmasta päästä maja, mutta ei myöskään kalleimmasta päästä. Paikallisen varaussivuston kautta sai ihan hyvät hinnat. Otin siis bungalowin pariksi yöksi, joka tuli maksamaan n. 80 euroa yhteensä. Ajattelin, että saan asua torakoiden keskellä täällä omassa asunnossakin, että jospa nyt sitten asuminen olis loma-aikana edes siistiä. 

 Valkoista hiekkaa ja turkoosin sinistä vettä. 

Samed Ville Resortin puitteet olivat aivan uskomattoman hienot. Päätieltä(mihin taksi minut jätti) paikkaan pääsi ainoastaan kävellen lasketellen kauniisti aseteltua tiilipolkua pitkin, jota reunustivat palmut ja muu kasvusto. Heti kun metsän keskelle pääsi, huomasi kuinka ilma muuttui puhtaaksi ja joka hengityksellä keuhkot puhdistuivat kaupungin pölyistä. Polkua sai lasketella niinkin alas, kuin rantaan asti, ennenkuin löytyi hotellin vastaanottotiski. Vastaanottopoika sitten ystävällisesti näytti minut omalle bungalowille. Huone oli todella siisti, ei mikään luksus, mutta silti ihana. Kaikki tarvittava, eli vessa+suihku, PEHMEÄ sänky ja ilmastointi löytyi.  En tiedä miksi, mutta en löytänyt mistään kuvia bungalowin sisältä ja luulin kyllä oikeesti kuvanneeni kaiken.. 

Tällaisia pikku käytäviä oli ympäri isoa hotellialuetta..

Tässä kuitenkin näkyy maja ulkoa, oli siis kyseessä kaksoiskämppä. 😊

Saarella  nyt tosiaan tuli vietettyä lauantai-ilta, sunnuntai ja tänään maanantaina lähdin ajoissa kotimatkalle. Nukuin kuin vauva molemmat yöt, joten mitään jäätävää yöelämää ei tullut saarella harrastettua. Olikin tarkoitus lähteä rauhoittumaan, syömään hyvin ja keräilemään ekan harkkaviikon jälkeen ajatuksia. Jos nyt pitää jotain negatiivista sanoa turistin ryöstämisen lisäksi, niin henkilökunta oli aika nyrpeää ja elämäänsä kyllästyneen oloista ja paikalliset annokset olivat laimennettuja eli turistinnettuja versioita normaalista. 

Irtokukka+puupenkki= täydellinen kuva. 

Uima-allas chillailua.. 

Lisää kukkasia.. 

Ranta oli täydellinen. Puut olivat lähellä rantaa, joten oli helppo päästä suojaan. Itse olin Ao Wai -rannalla, joka oli yksi Samedin saaren rauhallisimmista rannoista.

Pikkuisia, joita löysin merestä uimareissuilla.

Kävin sunnuntaina veneretkellä saaren ympäri. Retken päätös oli auringonlaskun katselu, josta nappasin tämän kuvan. Ensin ajattelin että tuo mies on tiellä, mutta jälkeenpäin ajateltuna hän sopii kuvaan todella hyvin. Eli kiitos mies. 👄

Omaakiin naamaa vähän välillä, ettei aivan mee maisemakuviksi 😊

Lähdin kotimatkalle tänään maanantaina tosin aikaisin, heti aamupalan jälkeen. Kotimatka meni hyvin, mutta ei kommelluksitta. Jouduin nimittäin maksamaan taksista satamaan 400 tbh(eli tuplat siitä mitä maksoin tullessa), koska olin yksin ja jälleen tilanteessa jossa oli pakko ottaa taksi tai kävellä, kun muita ei ole, ja Koh Samedilla ei käytetä mittareita takseissa. Se kyllä latisti fiilikset ja hermoja koeteltiin heti aamusta. Sen jälkeen huomasin, että olin hukannut johonkin lautan paluulipun, joten sitä sitten lähdin ostamaan kiireen vilkkaa, että kerkiän äkkiä 9:00 lähtevään lauttaan.  Lauttamatka oli vähintäänkin mielenkiintoinen, sillä aamu oli todella sumuisa, eikä eteensä nähnyt melkein ollenkaan. Matkan varrella olikin sattunut jonkin sortin lauttaonnettomuuksia, ja meitä matkustajia käskettiin olla kuvaamatta jostain syystä x, joten en sitten viitsinyt kuvata. Siinä kyllä joku kiinalainen videokuvasi kaiken, kapinallinen.. Mutta tosiaan, joitain lauttoja oli jäänyt matkan varrelle, liekö tullut törmäys kiven tai toisen laivan kanssa sumun seassa. 

Ei siis nähnyt mitään. Ajattelin koko matkan ajan, että varmaan pian mekin törmätään johonkin tai vähintään ajetaan karille.

Kun vihdoin päästiin takaisin Ban Phen satamaan, hommasin itselleni kyydin minivanilla takaisin Ekkamaille. (Oli huomattavasti nopeampi ja saman hintainenkin). Matka taittui nopeasti. Ekkamailta taas Skytrainilla mahdollisimman lähelle Pathum Thania ja loput taksilla. 

Oli pakko ottaa kuva. Minibussimatkalla pysähdyimme huoltoasemalle tauolle, ja kävin vessassa. Tää oli mulle kyllä ihan tuttu juttu edellisiltä reissuilta, ei sillä että olis mitenkään mukavaa mutta kuitenkin, pissattua sai. Aattelin kuiteskin kuvata tän koska eihän tällasta Suomessa oo. Eli tonne reikään pissataan ja kaadetaan napolla vettä päälle!😀

Ilmeeni kun oksettava vessa. 

Matkan varrella oli tällaisia tietulleja. Tarkkaa maksua en tiedä ja kuski hoiti maksut, ihme kyllä. 

Ostin heinähatun 😌

Ekkamain BTS Skytrain asemalla. Nimensä mukaisesti juna kulkee siis korkealla. Luin jostain, että rakentaisivat raidetta jopa Pathum Thaniin asti, mutta se ei kyllä valmistu mun täälläoloaikana, eikä varmaan kyllä muutenkaan lähitulevaisuudessa koska paikallinen työtahti.. 

Viikonloppu oli mielestäni kaikista kommelluksista huolimatta onnistunut ja aika sujuva. Huomisen tiistain saan vielä thain kielisen orientaatiopäivän vuoksi levätä, ennenkuin on aika taas mennä työtä raskasta raatamaan 😉

TOODALOOO! 😘