Eksyksissä muttei kuitenkaan

Hellurei ja hellät tunteet! (Lienee rakastavaisten päivän korvilla ihan sosiaalisesti hyväksyttävä tervehdys, eikö niin?)

Olin peloissani viikolla, kun mietin että mulla ei oo mitään tekemistä suunniteltu viikonlopuksi eikä lippuja varattu  mihinkään ja kaikki tekee jotain ja ahdistus. Mutta kun viikonloppu koitti, ja varsinkin nyt jälkeenpäin katseltuna sitä tekemistä kyllä ihan riitti tarpeeksi, vähän pitää vain aivojaan käyttää. Täällä ei kyllä varmasti tule ikinä tylsää, pinky promise! 

Perjantaina töiden jälkeen tuli oikeastaan vain siivottua ja pestyä pyykkiä(koska työvaatteet pitää pestä itse, yök......) Työviikko meni hyvin, oon tosi innoissani tästä uudesta osastosta missä oon, se on miesten semi-icu(ICU=intensive care unit), eli melkein tehohoitoa muttei kuitenkaan(mitä se ikinä sitten tarkoittaakaan). On ihanaa, että on kerrankin harkkapaikka, jossa saa oikeesti tehdä jotain ja mikä tärkeintä, on edes pikkusen sairaanhoitajafiilis. SIIS AIVAN HUIPPUA! Ja siis tärkeetä on tietysti myös se että viihtyy harkassa, ja mä kyllä viihdyn. Kieli on edelleen toki ongelmana, mutta monet naurut saatiin viime viikolla siitä, kun toinen joutui selittää sata kertaa mitä tarkoittaa, ja sitten kun lopulta lamppu syttyi ja tuli tää "aaaaaaaaaaa nyt mä tajuun/tiiän!!!", niin se oli aika riemullinen fiilis 😁 Mullon onneksi kivoja tyttöjä mun kanssa samalla osastolla, ja opettajakin on tosi ihana joten all good everything. 

Näinkin voi juoda kolajuomansa, tiedättehän. No minähän aattelin että kun tää pussi kerran kesti ton limsankin, niin se solmittuna varmaan kestää vuotamatta laukussa. Ei kestä. Jää sulaa, ja tulee läpi ja kastelee koulupaperit, kalenterin, laukun ja vaatteetkin vielä. Mut oli virkistävä juoma toki. 

Siirtynen nyt sitten niin sanotusti busineksesta pleasuren puolelle. Lauantaina tapasin erään harkassa tapaamani kaverin BTS Skytrain-asemalla, koska tarkoituksenamme oli suunnata Bangkokiin Siriraj-sairaalan museoon, joka on siis täynnä oikeita ruumiita. Paikallinen Body Worlds -tyyppinen systeemi siis. Mua kiehtoo juuri tällaiset näyttelyt toooodella paljon, koska niissä on mahdollista oppia hiukan anatomiaa ja nähdä miltä esim. eri sairaudet näyttävät kehossa. Ja kyllä, voin myöntää olevani myös hiukan vinksahtanut. No, se museosuunnitelma kuopattiin hyvinkin pian, kun pääsimme perille ja ovella vartija sanoi museon olevan tänään kiinni. Tänä viikonloppuna juhlitaan Magha Puja -juhlaa, joka on tärkeä Buddhalaisuuden juhla. Harmitti toki hieman, mutta onneksi on helppo lähteä käymään katsastamassa museo myöhemmin uudestaan, kun asun niin "lähellä". Kerron kyllä sitten, kun olen vihdoin päässyt ovien läpi oikeesti katsomaaan mitä museo sisällään pitää. 

Täällä ei koskaan tuule. No sinä päivänä kun mä heitän heinähatun päähän ja lähen menee niin tuulee niin etten sitte lopulta voi käyttää hattua koko päivänä. Missä oli leuanaluskuminauha?

Siriraj-sairaala on sekä "rahvaan" mutta myös itse Kuninkaan sairaala ja aivan jäätävän iso laitos. Samassa syssyssä on myös yliopistoja, joissa opiskelee aiheeseen kuuluvasti tulevia lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka sitten myöskin harjoittelevat sairaalassa. Sairaalalta suuntasimme läheisille markkinoille, jossa oli sitten lounaspaikkamme. Kävimme paikallisten keskuudessa suositussa sushiravitolassa jonka nimeä en tiedä, jos teistä jotain oikeesti kiinnostaa niin mä kaivan sen jostain sen tiedon xD Piti oikein pöytää jonottaa, koska ravintola oli tupaten täynnä. Oli ihanaa ruokaa, ja todella halpaa vielä kaiken lisäksi, eli aika hyvä kombo. Masut täynnä marssimme jokilaivasatamaan ja hyppäsimme paattiin, joka vei toispualjokkee Tha Maharaj:lle. Kaunis paikka, josta yllättäen löytyi myöskin markkinat. Ehkä mieleenpainuvin juttu mitä Tha Maharajsta jäi mieleen oli ERITTÄIN harvinainen valokuvanäyttely, missä oli esillä edesmenneen kuninkaan Rama IX:n valtakaudellaan ottamia valokuvia. Olimme todella mielissämme, että pääsimme katsomaan näyttelyä. Siellä en halunnut kuvata, koska hiljattain edesmennyt Kuningas on täällä jotain niin pyhää ja vaalittua, plus ajattelen, että vaikka keskimäärin kyllä kuvaan aika paljon kaikenlaista, niin joitain asioita ei vain kuvata, ne pitää kokea ja siten jäävät ikuisesti mieleen. 

Tha Maharajsta suuntasimme vielä käymään pyörimässä jo aiemmin blogiteksteissä mainituilla JJ-viikonloppumarkkinoilla, mutta kierros oli aika pikainen, kunhan kävimme pyörimässä ja hengailemassa. 

Aika artsya, eikös juu?

Meitä oli matkassa siis kolme yhteensä, että en syönyt yksin enkä kaksinkaan näitä.. Oli tässä kyllä silti aika paljon safkaa!

Vähän tuoretta mehua yhtäkkiii!

Makkarat sun muut poikineen

Tällasia viritelmiä on oikeesti tyyliin joka 10.metri, joten aina on tarjolla tuoretta hedelmää, IHANAA!

Tää kuva on Chatuchak-markkinoiden viereisestä puistosta, missä jengi otti lauantaina iltapäivästä elbaa. Mahtis tunnelma. 

Minituktuk 💗

CANDYSHOP

JJ:ltä lähdin kotiinpäin, jossa otin muutaman tunnin koomaukset ja mietin että mitä helkkaria sitä nyt sitten tekisi. Siinä sitten hetken pähkinöityäni päätin lähteä yömarkkinoille. Tiedän, markkinoita markkinoiden perään, mutta jotenkin markkinoilta saa aina niin hyvin irti kaikkea, saa kokea paikallista tunnelmaa ja samalla tehdä vaikka kivoja löytöjäkin. Nappasin siis iltamyöhään taksin kohti Liab Duan -markkinoita, jotka siis tapahtuvat aina yöaikaan, käsittääkseni joka päivä. Siinä olikin kivasti iltayölle tekemistä, nimittäin viihdyin sellaisen kolmisen tuntia kierrellen aluetta. Liab Duanissa hinnat olivat paljon halvempia kuin Chatuchakissa(tietty siis pitää siltikin tinkiä koska markkinoilla ei ole kiinteitä hintoja) ja tavara jotenkin paljon parempilaatuista. Tuli itsekin sitten shoppailtua vähän feikkiadidasta(älkää judgeatko), kameran kalansilmälinssi, lippis ja uudet arskat. Tää paikka täytyy kyllä ehdottomasti katsastaa joskus uudestaan, sillä huhujen mukaan näillä markkinoilla on ihan oivallinen baarielämäkin, tällä kertaa baarit vain olivat tämän em.uskonnollisen juhlan vuoksi kiinni. 

Harmi, ettei ollut mahdollista päästä kuvaamaan markkinoita yläilmoista, olis saanu hienon kuvan. Iso alue, jossa kaikilla myyntipisteillä palaa kirkkaita valoja. Mielettömän näköistä yötaivasta vasten.

Meinasin kuolla..(äiti aina tykkää kun aloitan lauseet näin, ku se on muutenkin koko ajan pelko perseessä et pärjäänkö täällä) Tuol markkinoilla oli pari paikkaa, missä oli tällaisia pikkuvauvoja. Ilmeisestikin siinä joko yritettiin myydä pentuja tai kerätä rahaa niiden kasvattamiseen. Toisessa paikassa ei saanut koskea pentuihin, mutta tässä paikassa sai koskea. OLISIN HALUNNU VIEDÄ KAIKKI KOTIIN, KOSKA OLEN PUPPYRESCUE!!

Ensimmäistä kertaa Thaimaassa mulla ei ollut niinku mitään hajua mitä söin päivälliseksi(tai no yölliseksi), koska kukaan tossa ravintolassa ei osannut englantia. Hyvää oli kuitenkin, täällä ihmiset vaa osaa ton maustamisen taidon.

Johonki tällaseen örkkiinki törmäsin, aika näyttävä.

Timanttinen lippalakki, mun uusi kaveri

Täs nää mun uuet "ADDUT".. Tervetuloa kokoelmaani, ystävät. Lupaan rakastaa teitä ihan yhtä paljon kuin aitojakin. 

Olin niin mahtavalla mielentilalla yömarkkinoilta kotiuduttuani, oli siis todellakin näkemisen arvoinen paikka, jos tykkää markkinatunnelmasta niinkuin mä. Make it rain!

Hyvin nukutun yön jälkeen herättyäni tajusin, että oli taas rutosti liikaa aikaa hukattavaksi, joten päätin lähteä hukkaamaan itseni Bangkokin Chinatowniin. Kotoa ensin taksilla BTS Skytrainille, jolla sitten liikuin satamaan josta löytyy jokilaiva joka veisi Chinatowniin. 

Uusi kalansilmä pääsi heti tositoimiin, tulee kyl kivoja kuvia. En tajuu  miten en oo aikasemmin tätäkään tajunnut. 

Oikein kunnon turistimeininkiä. 

Mulla ei ollut varsinaisesti mitään plääniä paikalle päästessäni, muutakuin viettää kiva päivä, nähdä paljon ja nauttia. Se on yleisesti ottaen aika hyvä päämäärä, ei pidä stressata liikaa. Joten lähdin sitten jalkaisin kulkemaan ympäri Chinatownia.. Sitä tavaran ja ihmisten määrää. Sitä ei oikeesti uskokaan eikä  mikään kuva edes pysty kertomaan. Jos luulet, että Suomessa joskus olet ollut ruuhkassa tai on ollut ahdistavan paljon ihmisiä, mielipiteesi muuttuu viimeistään vieraillessasi Chinatownissa. Siis se on ihan uskomatonta miten paljon kaikenlaista tavaraa laidasta laitaan voi olla, ruokaa löytyy kaikkea erilaista ja mitä vain ikinä tulee mieleen. Oli kyllä tillbehööri poikineen. Ja siis se tunne, kun oot tavallaan hukassa, kun sulla on tavallaan päämäärä mihin oot menossa, vaikkei ookaan. Sit ku et oikein enää muista, että ootko kävelly tätä kujaa pitkin jo, vai ootko taas eri paikassa ja et tiiä montako kertaa oot esimerkiksi kiertäny ympyrää. Eli oot niinku eksynyt muttet kuitenkaan, koska aina voit kysyy joltain jos et jotain löydä. Protip: älä kysy neuvoa taksikuskeilta koska ne ei tiiä ikinä mitään täällä, mikä on aika mielenkiintoista koska ne kuiteskin on taksikuskeja.

Lämmin ja ihana päivä Bangokin ytimessä

Välissä oli pakko tulla ahtailta käytäviltä hengähtämään, ja otinkin sitten tuktukin(ylihintaisen sellaisen) kohti Flower marketia. Aivan ihanaa, kukkia joka paikassa. Ja siis se tuoksu, kun kävelet kujia pitkin ja sen normi paskanhajun, mikä täällä aika usein vallitsee, sijaan haistat vaan ihania kukkien tuoksuja. Pysädyinkin muutaman kerran vain silmät kiinni tuoksuttelemaan. Markkinat olivat kyllä joka aistille herkkua. Harmi vain, että tämä paikka kukoistaa(sanan monessa merkityksessä) nimenomaan yöllä ja aamuyöllä, ja monet paikat eivät olleet edes auki. Kukkamarkkinoiden lisäksi eksyin pieneksi hetkeksi pyörimään Indiatowniin, jossa oli lisää väriloistetta. Kaikenlaisia pukuja, tiedättehän, oikein kunnon Bollywood tyylisiä, värikkäitä ja kimaltavia. Teki vaan mieli ostaa sellainen asu, mut se ei oo hirveen käytännöllinen joten jäi sitten sinne. Ja siis tuoksut olivat jälleen aivan mahtavat, suitsukkeiden, ruoan ja mausteiden tuoksut täyttivät ilman ja myös mun nenän. Parasta.  

Aivan sikaihania kukka-asetelmia löytyi monta kappaletta 

Aikani käppäiltyäni päätin lähteä kotimatkalle, samaa reittiä takaisin siis. Pienen välipysäkin tein Siam Squarelle, kun se sattui olemaan Skytrain reitin varrella. Huomasin kylläkin aika äkkiä, ettei mulla oo voimia enää vetää niitä ostoskeskuksia läpi, koska niitä on varmaan 10 ja niissä on todennäköisesti kaikki liikkeet mitä ikinä vaan maailmassa on olemassa. Kävin kuitenkin syömässä The Pizza Companylla. Oli pakko ottaa alkuruoaksi salaattia, koska täällä en oo viel syöny kertaakaan sellasta oikeeta tuoretta salaattisalaattia kun on tullut harrastettua ainoastaan tätä katukeittiömeininkiä, jossa tunnetusti vatsataudin riski vähenee mikäli syöt keitettyä/paistettua/kuumennettua ruokaa. Kyllähän mä toki oon syönyt hedelmiäkin, ja niissäkin aina riski piilee, mutta en mä kyllä voi elää 3 kk ilman mitään tuoretta. Kyllä teki hyvää, ja maistui kyllä tosi ihanalle pitkästä aikaa. Kyllä mä pizzaaki sitte söin vielä lisäksi, ettei vaan pääse laihtuun. Maha täynnä pizzaa lähdin pyörimään kohti kotia. A day well spent. 

Siam Square BTS-asemalta kuvattuna. 

Nappasin kuvan ostarin vessasta, siel oli siis ovissa tollasia kivoja tekstejä. 

Random liikennekuva ylätasolta. 

Pakko nyt vielä lisää loppuun tällanen kuva joka ei oikeestaan liity yhtään mihinkään, mutta siis olin yliopistolla kävelemässä yks ilta, ja siel oli sitten oikeen kunnon valaistukset päällä. Aivan uskomattoman hienon näköistä. 

Sori, kun tää teksti on niin rikkonaista. Tää viikonloppu on vaan ollu kokonaisuudessaan niin ylimääräinen muutenki, oon tehny ja nähny paljon kaikenlaista, joten silloinpa siitä tekstistäkin tulee tämmöstä. 

TOODALOO! 😚