lauantai 19. lokakuuta 2013

Pieni pala suuresta tapahtumasta(ADE13)

Moi taas!

Enpähän olisi kuuna päivänä perjantaiaamuna sängystä noustessani osannu kuvitella, että illalla lähden Amsterdamiin bilettämään. No, näin kuitenkin kävi, ja siitä kirjoitan nyt!

Amsterdamissa järjestetään vuosittain maailman suurin dancemusiikin festivaali. Kaikki maailman huippuDJ:t kokoontuvat Amsterdamiin lokakuun puolivälin tienoilla, ja koko kaupunki täyttyy ihmisistä ympäri maailmaa. Amsterdam Dance Event pistää koko kaupungin sekaisin. Tänä vuonna tämä tapahtuma on keskiviikosta sunnuntaihin: siis kuvitelkaa oikeesti se niitten tiskijukkien määrä, sillä Amsterdamissa on varmaan miljoona klubia, mitkä tähän tapahtumaan osallistuivat.

Kaksi erasmusjätkää: George ja Graeme olivat lähdössä Amsterdamiin, ja sattuivat postailemaan facebookkiin, että josko joku haluaisi lähteä mukaan. No minäpä tietysti halusin, koska keskiviikkona jäi näkemättä Sander van Doorn. Ja oikeasti tämä festivaali on "the place to be in the Netherlands". Ja nyt on yksi tämän reissun tavoite sitten täyttynyt, kävin katsomassa DJ:tä livenä Hollannissa!

Oli ensinnäkin ennen lähtöä aika rankka päivä, koulussa oli paljon hommaa ennen lomalle pääsyä ja koulupäivän jälkeen päätin vielä rynnistää liikkumaan Respoc-centeriin. No, liikunnan jälkeen nopeasti kotiin ja suihkuun ja tukka ja meikki kuntoon ja menoksi! 

Lähdimme junalla jälkeen kello seitsemän kohti Amsterdamia. Juna oli tupaten täynnä ihmisiä, menossa kuka minnekin. Paljon oli varmasti menossa myös muualle kuin ADE:en, kun kerran oli perjantai. Matka oli mielenkiintoinen, pojilla juttu lensi ja minä tietysti nauraa räkätin.. Että elämä piteni taas monta vuotta kyllä :D Ja esiin tuli myös se, että minä kilttinä tyttönä en koskaan ole poliisin kanssa missään muissa tekemisissä ollut, kuin passia ja ajokorttia hakenut, niin pojat lupasivat minut hankkia putkaan illan aikana.. Mukavia ihmisiä :D 
Matkaeväät.. Mikä oli Oonan pullo? :D Joo tiedän, oon säälittävä.. Kruidnoten on kanssa tyypillinen hollantilainen juttu, se liittyy SINTERKLAAS-juhlaan, mutta siitä tulee kerrottua sitten, kun on sen aika. Maistuivat ihan pipareilta. 

Pojat siinä joivat hyvään tahtiin matkan aikana jo, ja minä pärjäsin sitten loppuviimein koko illan samalla viinipullolla.. Amsterdamiin päästyämme jätkät pisti heti shown pystyyn ja ottivat suullaan Kruidnoteneita kopiksi. Ihmiset ei yhtään kattonut meidän päälle :D Heti piti ottaa poseerauskuvat, kun ulos rautatieasemalta päästiin, öh, poliisiauton edessä? :D


No, sitten lähdettiin vähän tsiigimään, mikä meininki onkaan Amsterdamissa. Ja hyvähän se oli! Paljon oli ihmisiä ja kaikilla hymy naamalla. Lisäksi pian kävellessämme syvemmälle kaupunkiin huomasimme, että ne oli pistänyt pystyyn HUVIPUISTON keskelle kaupunkia. Oonan sisäinen lapsi heräsi, ja ei muutakuin äkkiä laitteisiin! Enpähän olisi ihan heti uskonut aamulla,  että illalla mun jalat killuu 60 metriä Amsterdamin kaupungin yläpuolella huvipuistolaitteessa. Tsekatkaa nää kuvat! Tällä kertaa kuvat ei kerro enemmän kuin...you know, koska mä en osaa edes sanoin kuvailla kuinka MAHTAVA tunne se oli eikä noi kuvat edes näytä miltään! Pimeällä ensin älykorkeessa maailmanpyörässä, josta oli ihan mahtavat näkymät ja sen jälkeen karuselliin, joka pyöri ilmassa! Ja ne maisemat. Siis aivan mahtavaa! 















Jeiii READY FOR THE RIDE!













Se oli IHAN MIELETÖNTÄ!!! <3 


Huvipuistoilun jälkeen lähdettiin kävelemään klubille. Määrä oli siis mennä Barkode-klubille, jossa soittaisi Sankeys ja muutama hollantilainen nobody-dj. Sankeys on kuuluisa klubi Ibizalla, ja ilmeisesti jossain muuallakin. Ja nyt Sankeys tuotiin Amsterdamiin. 

Niin, kun sanoin, että MÄÄRÄ oli mennä, niin todella tarkoitin sitä. Ei olisi pitänyt poikien Google mapsin lukemiseen eikä muutenkaan orientaatioon hirveästi luottaa, sillä vaeltelimme pitkin Amsterdamia jonkun tunnin verran ennenkuin oikeasti pääsimme klubille asti. Eipä siinä mitään, oli kiva nähdä vähän kaupunkia, minä kun olen niin yöihminen, ja Amsterdam yöllä on kaunis, NIIN KAUNIS!! En osaa sitäkään sanoin kuvata. Siellä leijuu sellainen ison kaupungin tunnelma ja kaikki ne valot ja ihmiset.. Voih..

No, klubille kun päästiin niin itsellä ensimmäinen ajatus oli että voi helvetti mikä läävä. No läävä se olikin, mutta oikeastaan kuitenkin aika makee paikka. Musiikki oli kuta kuinkin tällaista koko illan ajan, eli oikeen pilvimusiikkia suoraan sanottuna.. Mutta ihmiset tanssi ihan hulluna ja kaikilla hyvä mieli, eli hyvät oli fiilikset.


 


Eipä passaa Euroopan tanssiklubeilla olla kovinkaan sinisilmäinen, että "eipä minulle mitään ikinä tapahdu". Puhtaalla normaalilla järjellä pärjää mutta täytyy kyllä sanoa, että kyllä siellä huumeita ja jos minkälaista hörhöä liikkuu!

Minultakin kysyttiin illan aikana, että onko minulla ekstaasia. No, ensimmäinen reaktio oli "WTF" ja toiseksi kysyinkin jo, että näytänkö siltä, että mulla olis jotain ekstaasia. Meikäläisellä nyt joku mummonuttura päässä ja kaskun ei kävelykeppi jalkasärkyjen takia :D Kysyjä oli joku brittipoika, joka näytti siltä kuin olisi suoraan Geordie Shore-tositv-sarjasta..(Samaa paskaa kuin Jersey shore, KVG) Hahhah, sanon minä!

 Mutta siis näissä bileissä ei ainakaan varsinkaan ollut mitään laillista, jos nyt joskus jossain täällä on ollut. Ihmiset käyttivät (julkisella paikalla siis) ihan tavallisesti marihuanaa ja tietysti polttivat tupakkaa sisällä klubilla ja muista huumeista en tiedä, enkä haluakaan.. Itse päätin jo alkuillasta, että taidan pysyä aivan mehulinjalla, kun kyseessä kuitenkin oli tämmöinen ei niin tarkoin vartioitu eikä mikään maailman turvallisin klubi. Ja kuten olen varmaan jo painottanutkin, minkäänlaisia huumeita en aio kokeilla reissuni aikana. En koe minkäänlaista tarvetta sellaiselle. Pojat nyt tietenkin vetivät mitä lie sekaisin, mutta eipä kumpikaan nyt kuitenkaan liian sekaisin ollut vielä siinä vaiheessa kun minä olin seurueessa! Laitan vähän kuvia klubilta. Valitettavasti kuvat ovat aika sumuisia, sillä ne on otettu pimeässä ja puhelimella :D
Seurue

Barkode







Vessakuva ;)

No, ilta kesti sitten viiteen aamulla asti klubilla. Jätkät sai siinä sitten vielä päähänsä, että hei, me lähdetään jatkoille. Itse olin siinä vaiheessa jo aivan puhki ja poikki ja sanoin heti, että NEEE DANKJEWEL, mä lähen kotiin. Eipä siis muuta, kuin taksi rautatieasemalle, osittain siksi etten olisi yksin uskaltanut kävellä ja osittain siksi, että jalat ei enää olis kantanu sitä matkaa.

Ikinä en oo niin onnellinen ollut Starbucks'sta kun yöllä kun kylmissäni olin asemalla. Ostin Starbuck'sista aamupalaksi sandwichin, kuumaa kaakaota ja vähän heräteostoksena vadelmajuustokakun palasen. Niitä sitten mussuttelin ennen junan lähtöä tyytyväisenä. 

Määrä oli mennä Amsterdamista ensin junalla Utrechtiin, ja Utrechtista ottaa juna Zwolleen. Matka olisi joka tapauksessa kestänyt melkein 2 tuntia. No Utrechtin asemalla selvisi, että ne oli päättänyt perua muutaman junan. Toinen peruttiin siksi, että joku oli hypännyt junan alle ja toinen siksi, että ne vaan perui sen :D Eli, jouduin Utrechtissa odottelemaan kylmässä yli tunnin, että pääsin junaan. Groningenin juna vei suoraan Zwolleen ilman vaihtoja, luojan kiitos. Olin ihan varma, että kun huonoa tsägää on ollut jo koko kotimatkan, niin että pyöräkin on pöllitty. Onneksi se kuitenkin oli vielä siinä, mihin sen jätin.

Kun siinä yhdeksän jälkeen poljin aamulla kotiin, niin mietin itsekseni väsyksissä ja kylmissäni, että oliko tää paska nyt sitten tän arvoista että on tälläisessä olotilassa tällä hetkellä. No, päädyin sitten siihen, että oli, koska ne on niitä elämän kokemuksia, ja ton matkan takia tunsin itseni todella eläväksi. 

Pääsin nukkumaan 10 aikaan aamulla, jolloin olin ollut hereillä kokonaista 27 tuntia putkeen. Tämä päivä onkin sitten mennyt nukkuessa ja koomatessa. 

Illalla vielä sattui moista, että lähdin käymään kaupassa. Huomasin jo silloin, että sataa hieman, mutta en sitten välittänyt siitä sen enempää. Kotiinpäin kun kaupasta lähdin pyöräilemään, niin alkoi sataa IHAN kaatamalla. Siinä kun kastuin varmaan 1 minuutissa aivan läpimäräksi, niin mietin että mitäs nyt pitäis ajatella. Sitten aloin vaan nauraa räkättää vesisateessa ja yritin pyöräillä samaan aikaan. Hieman väsyksissä ehkä, mutta ei siinä tilanteessa voinut enää muuta kuin nauraa. 

Mahtava lomanaloitus! Tähän ei Suomi pysty, ei sitten millään. Tää on vain Hollannissa. 


Tot volgende keer!!

-Oona



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti