perjantai 10. maaliskuuta 2017

Laiskuuden mahdollisimman lyhyt oppimäärä

Morijesssssh! 

Myönnetään, oon ollut laiska enkä oo päivittänyt menemisiäni tänne ollenkaan pariin viikkoon. Mutta oon kyllä ollut myös tosi kiireinen, ja sillon kun on ollut vapaa-aikaa niin oon kyllä ollut ihan vaan lepolinjalla. Tässä nyt sitten yritän pikaisesti kirjoittaa parin viikon kuulumiset sillä tavalla sopivasti leikaten ettei tämä postaus paisu pitkäveteiseksi. Kronologisesti tämä postaus on ihan höntäntönttää, että anteeksi siitäkin.  
Täällä on näkynyt ihan sikana lappuhaalareita, joten... Ja siis  nää on maailman ihanimmat 😍

Eli, harkassa menee hyvin. Olen nyt ollut samalla teho-osastolla, mutta kanssani harjoitteleva opiskelijaporukka on vaihtunut tällä välillä. Mukavia tyttöjä on tässäkin ryhmässä. Torstaina viime viikolla olin pois osastolta, sillä saimme koulun puolesta mahdollisuuden päästä tutustumaan yksityiseen sairaalaan, nimelta BNH. Siitä oli kyllä sairaala kaukana, kun koko paikka oli kuin viiden tähden hotelli. Tai oikeastaan, se oli hienompi kuin viiden tähden hotellit. Ja hoitoon sinne pääsee, jos on massii ja pätäkkää, näin se on. Laitan kuvia yhdestä potilashuoneesta, joten saatte hiukan käsitystä siitä minkä kanssa jouduin diilaamaan torstaina. Sairaalassa oli mahtava vastaanotto, varmaan 20 työntekijää ja Stickyricemangot välipalaksi ja kaikki. Ensiksi johtava sairaanhoitaja kertoi historiaa(BNH on Thaimaan ensimmäinen yksityinen sairaala),  toimintaa ja työntekijöistä. Tietopläjäyksen jälkeen he kierrättivät meidät sairaalan läpi, kaikki oli niin hienoa, puhdasta, siistiä, kaunista. Tuli kysyttyä, mitä vaaditaan meikäläiseltä, että tonne pääsee duuniin. Thain kielellä pitäis ottaa sairaanhoitajatestit, vaikka kyseessä kansainvälinen sairaala. Kuitenkin siis joku 60% potilaista on thaimaalaisia. Että ei muutakun opiskelemaan kieltä!  Aivan mieletöntä. 
Näkymät ainaki ihan jees.

Vessa. Kävin tuol, niin mun oli pakko kysyy miten toi pönttö toimii etten saa aikaan  mitään vesivahinkoo jos painan väärää nappulaa..

Suihku. 

Koulutyttö-Oona ihmettelemässä vessaa.

Tosiaan yksityishuone, jossa siis myös tilat omaisille, vaatekaapit sun muut kaikki. Jestas. Ja siis happi- ja imuröörit oli piilotettu tollasen paneelin taakse seinään, eli ei näkyvillä niinku normaaleissa sairaaloissa. 



Tämän sairaalavierailun jälkeen alkoikin melkoinen hoppuviikonloppu, sillä hyvä ystäväni Iva tuli minua Bangkokiin katsomaan. Tapasimme Ivan kanssa toisemme vaihdossa Hollannissa, joten matkailu on meillä todellakin yhteinen intohimo. Näimme viimeksi pari vuotta sitten, kun vierailin Tsekeissä hänen luonaan.  Hoidimme asiat siten, että hän kertoi minulle mitä haluaa Bangkokissa nähdä, ja minä teen järjestelyt sitä mukaan valmiiksi  ja suunnittelen kulkupelit yms. Hän saapui siis torstaina illalla ja lähti iltapäivällä lauantaina.
Kerkesin selfiehtimään, kun odotin Ivaa saapuvaksi eräässä puistossa. 

Eka ilta meni illastaessa paikassa nimeltä Cloud 47, aivan ihana paikka. Hyvää ruokaa, kivoja drinkkejä eikä niin järjettömän kallista.

Cloud47 

"Club isn't the best place to find a lover so the bar is where I'll go"

Illastamisen päätteeksi lähdimme käymään vielä katsomassa Soi Cowboyn. Kyseessä kyllä todellinen miesten taivas, alastomia naisia, kaljaa, futista isolta screeniltä. Voisikohan sitä varovaisesti nimittää punaisten lyhtyjen kaduksikin? Tulipahan käytyä, mutta eipä me kyllä viihdytty kuin kuvien ja yhden bissen ajan!

Perjantai-aamuna BTS-asemalla.

Chao Praya Express, hop-on hop-off touhuja siis. Koko päivän venelippu oli 150 thb eli joku 4 egee..

Ensimmäinen kohde oli Wat Arun, yksi kuuluisimpia turistikohteita Bangkokissa. 

Tässä on lähikuvaa, eli siis todella yksityiskohtaista työtä. Koko höskä täynnä tällaista pientä kaakelia. Supercool!


Tässä me, Wat Arun- temppeli näkyy taustalla.



Tässä pompataan jo toiselle puolelle jokea nimittäin Wat Po -temppelille. 

Tässä tämä paljon kuvattu makaava Buddha on. Aivan tajuttoman kokoinen kyllä. Ja turistia piisaa. 

Tässä mun Iva 




Kaikki on niin ihanan yksityiskohtaista ja kaunista, Yhtä Buddhaa voisi tuijottaa tunnin kyllästymättä.


Tässä hypätään jo kukkamarkkinoille, Muutama chili usko jo 




Päivän päätteeksi kerkisimme turistiveneillä itsemme vielä Asiatiqueen, jossa tuli ihailtua auringonlasku. 

Aika voittajafiilis, kun päästiin vihdoin hotellille. 12h turisteilua, ei oo helppoo ainakaan. 


Hotelli,  missä Ivan kanssa olimme, oli aika basic, mutta löytyi uima-allasta, kuntosalia ja ilmainen tuktuk-kyyti päätielle(sijainti hotellilla oli siis hiukan sivussa.) Voisin harkita meneväni uudestaankin, tykkäsin kyllä. 




Ivan vierailu meni ihan liian nopeaa, vielä olis mielellään viettänyt toisen kanssa aikaa ja kiertänyt ympäriinsä. Se on niin ihanaa hyvissä ystävissä, että vaikka et joka päivä olisikaan tekemisissä tai edes joka kuukausi, niin silti kun tapaa toisen niin tuntuu niinkuin oltaisiin nähty eilen viimeksi. 

Mennäänpä nyt ajassa vielä enemmän taaksepäin toiseen Bangkokissa viettämääni viikonloppuun. Tällöin hengailin enimmäkseen Tor-oppaani kanssa. Annetaan kuvien kertoa: 
Shoppailemassa Siam Centerissä 

Kiivettiin Wat Saket -temppeliin vuoren päälle. OLI TODELLAKIN WORTH IT. 

Upeat maisemat, ja nuo pienet kellot vain helisivät tuulessa. Eli ihan täysi hiljaisuus ja kellojen äänet. AIVAN MIELETÖNTÄ. 

Wat Saket.

Wat Saket pimeällä. Eli temppeli vuoren päällä. 



Saakelin kallis Lebua-baari, eli sama missä on kuvattu Hangover 2. Makeet maisemat, mutta liian tönkkö tunnelma ja liian hieno paikka mun makuun, Siel olis pitäny olla jotkut juhlakamat päällä. 2/5 maiseman takia. Eli aiemmin mainittu Cloud47 oli parempi, paljon rennompi tunnelma.
Oli pakko ottaa hissiselfie, hissimatkaa kun oli se 64 kerrosta... 




Asiatique

Asiatique
Tää oli sellainen kiva pieni baari, nimeltään muistaakseni Telephone. Sisään pääsi kun näppäili sellasessa puhelinkopissa oikean "puhelinnumeron". Sisällä soi lattarirytmit ja tuoksui sikari, ihan sikakiva paikka. Ja OONA SAI VIINIÄ. Ei tapahdu hirveen usein täällä. 

Perus viittä vaille 18 ruuhka.







Mietin pitkään, että julkaisenko edes tätä postausta koska tää on niin paska. Mutta kaikki kummiski kattoo vaan kuvat niin ihan sama 😀 Lupaan oikeesti ryhdistäytyä tässä postailussa nyt ja tehdä vähän johdonmukaisempaa jälkeä. Mulle tää on selkeetä koska tiiän mitä oon tehny ja missä järjestyksessä, mutta ulkopuoliselle tää voi vaikuttaa aika sekavalta. 

Perjantai-ilta, tänä viikonloppuna en meekään Bangkokiin vaikka tarkoitus eka oli, nimittäin on pakko saada aurinkoa, joten lähin mahdollinen biitsi(joka nyt sitten sattuu olemaan Pattaya) tänne näin kiitos. Eli huomenna aamusta lähtö ja maanantaina takas. ADIOS! 

Niin ja tietysti TOODALOOOOOO 😚

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti